Hyppää sisältöön

Kunnan tärkein pöytä on lasten ruokapöytä

Ruokakasvatus on tärkeä osa kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä sekä taloudellisesti, sosiaalisesti ja ravitsemuksellisesti kestävän tulevaisuuden rakentamista. Ruokakasvatus on myös osa varhaiskasvatussuunnitelman ja perusopetuksen opetussuunnitelman mukaisen pedagogiikan toteuttamista.

Jokainen lapsi ruokailee kunnan kattamassa ruokapöydässä yli 3000 kertaa päiväkoti- ja kouluvuosien aikana. Lapsena opitut terveyttä edistävät ruokatottumukset vaikuttavat pitkälle aikuisikään saakka.

Ruokakasvatus on muutakin ruokailua. Varhaiskasvatukselle ja kouluille ruokakasvatus tarjoaa herkullisen pedagogisen työkalun, jonka hyödyntäminen on tutkitusti vaikuttavaa: myönteinen ja innostunut suhde ruokaan edistää lasten hyvinvointia, terveyttä ja oppimista.

Valmiit työkalut kuntien käyttöön

Ruokakunnan työkalujen ja toimintamallien avulla kunnan tärkeimmän pöydän ympärillä rakennetaan iloisempaa, maukkaampaa ja terveempää huomista, kun:

  • Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen rooli lasten terveyden edistämistyössä tunnistetaan ja tunnustetaan aiempaa paremmin kunnassa.
  • Toimijoilla on jaettu yhteinen käsitys siitä, mitä lasten ruokakasvatuksella tarkoitetaan ja mitkä ovat sen tavoitteet.
  • Ruokakasvatuksen vaikuttavat menetelmät otetaan käyttöön ja kirjataan kunnan käytännöiksi – näin niitä myös seurataan ja arvioidaan säännöllisesti
  • Toimijat tuntevat toisensa ja toistensa toimintatavat paremmin – aito yhteistyö ruokakasvatuksen ympärillä vahvistuu
  • Ruokakasvatuksen toimintatavat yhtenäistyvät – työtä tehdään yhdessä samaan suuntaan.

Muista myös nämä

Ruokakasvatusta varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa ohjaavat valtakunnallisesti

Kunnassa käytännön työtä linjaavat:

  • Paikalliset kasvatus- ja opetussuunnitelmat
  • Kunnan hyvinvointikertomus ja -suunnitelma
  • Ruokapalvelun palvelusopimus
  • Kunnan strategiaohjelmat