Ruokakasvatus on ruokaan liittyvää viestintää, vaikuttamista, opetusta, ohjausta ja neuvontaa, joiden avulla voidaan vahvistaa ruokaan ja syömiseen liittyviä tietoja ja taitoja ja vaikuttaa arvoihin ja asenteisiin. Ravitsemusohjauksella puolestaan vastataan lapsen ja lapsiperheen yksilölliseen tuen ja hoidon tarpeeseen. Ruokakasvatus ja ravitsemusohjaus tukevat ja vahvistavat toisiaan.

Yhteistyöverkostot ja työryhmät tuovat eri ympäristöissä toimivat henkilöt ja ammattilaiset yhteen saman pöydän ääreen. Toimijoiden yhteisenä päämääränä on ruokailo sekä lapsen hyvinvointioppiminen ja terveyttä edistävät ruokatottumukset.  

Katso videolta (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.), kun projektitutkija Kaisa Kähkönen selittää alla olevan kuvan auki. (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)

MIKSI?

Ruokakasvatusta tapahtuu kaikissa lasten ja nuorten arjen ympäristöissä moniammatillisen tekijäjoukon voimin. On tärkeää, että tämä joukkue, joka koostuu muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisista, varhaiskasvatuksen ammattilaisista, opettajista, ruokapalveluiden työntekijöistä ja valmentajista, tekee työtä samaan suuntaan. Lasten ruokakasvatus ja ravitsemusterveyden edistäminen eivät saa jäädä rakenteellisen muutoksen jalkoihin, vaan yhteistyötavat, toimijat ja vastuut on tunnistettava, jaettava ja kirjattava selkeästi niin kunnissa kuin hyvinvointialueillakin.

KENELLE?

Hyvinvointialueen hyvinvoinnin ja ravitsemusterveyden edistämisen toimijoille, kunnan kaikille toimialoille, päättäjille, henkilöstölle, lapsille ja perheille.

MITEN?

1. Järjestäkää ruokakasvatuksen pyöreä pöytä -tilaisuus. Ruokakasvatuksen pyöreä pöytä on kohtaamis- ja koulutustilaisuus, joka on tarkoitettu jokaiselle kunnan lasten ruokailun ja ruokakasvatuksen parissa aktiivisesti toimivalle ja siitä päättäville. Tilaisuudessa toimijat kokoontuvat saman pöydän ääreen kertomaan ja kuuntelemaan, jakamaan oivalluksia ja kokemuksia sekä lisäämään ymmärrystä ruokakasvatuksesta. Tavoitteena on luoda konkreettisia askeleita ja suuntaviivoja kunnan yhteiselle ruokakasvatustyölle.
2. Perustakaa kuntaan ruokakasvatustyöryhmä. Lasten ruokailua ja ruokakasvatusta edistämään perustettava kunnan oma moniammatillinen työryhmä koordinoi lasten ruokailun ja ruokakasvatuksen toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja muissa lapsia kohtaavissa palveluissa.
3. Laatikaa ruokakasvatuksen pohjapiirros. Ruokakasvatuksen pohjapiirros on visualisoitu kuvaus kunnan ruokakasvatukseen liittyvästä verkostosta, sen rakenteista sekä toimintaa ohjaavista asiakirjoista ja sopimuksista. Näin tulee näkyväksi polku toimintaa ohjaavista yleisistä asiakirjoista, kuten strategiasta ja hyvinvointikertomuksesta kohti ruohonjuuritason toimintaa. Lataa tästä pp-pohja, johon voit koota pohjapiirroksen.
4. Vahvistakaa yhteistyötä huoltajien kanssa. Lasten ruokailu ja ruokakasvatus tuodaan vahvemmin osaksi huoltajien kanssa tehtävää yhteistyötä varhaiskasvatuksessa. Lapsen syömisen ja ruokailun tähti (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) ja ruokakasvatuksen perheviestintä (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) ovat työvälineitä, jotka tukevat varhaiskasvatuksen ammattilaisten ja perheiden välistä yhteistyötä ja keskustelua lapsen syömisestä, ruokailusta ja ruokakasvatuksesta.

Liitteet