Ruokapalvelut osallistuvat ruokakasvatukseen päivittäin mm. asiakaskohtaamisissa, ruuan esillepanon, tarjolle valittujen vaihtoehtojen ja moniammatillisen yhteistyön kautta. Ruokapalveluiden tekemät ratkaisut vaikuttavat siihen, mitä lapset ja nuoret oppivat ruuasta, syömisestä, kulttuureista sekä millaisia ruokakokemuksia ja -muistoja heille kertyy.

Nykytila.fi-työkalun käyttö helpottaa ruokapalveluiden toiminnan suunnittelua ja yhteistyötä opetus- ja kasvatushenkilöstön kanssa. Kunnan tasolla ruokakasvatuksen toteutumista ja yhteistyötä voidaan helpottaa ja tehdä näkyväksi kirjauksilla palvelusopimukseen tai -kuvaukseen. Sopimuksen teossa on oleellista tehdä siitä selkeä kokonaisuus, jossa erityisesti vastuut määritellään selkeästi. Myös kirjataan toimintamalli siihen, mitä seurauksia koituu, tai miten korjataan, kun sopimus ei toteudu.

MIKSI?

Viestintää ja yhteistyötä ruokakasvatuksessa vaikeuttaa se, että koulun ja päiväkodin keittiössä työskentelevät ovat usein eri työnantajan palveluksessa kuin kasvatus- ja opetushenkilöstö. Hyvinvointialueuudistuksen myötä ruokapalvelut voivat olla entistä suurempia yhtiöitä, minkä vuoksi palvelusopimukset ja -kuvaukset ovat entistä tärkeämpiä arjen toimintaa ohjaavia dokumentteja. Palvelusopimukseen kirjattu ruokakasvatus mahdollistaa yhtäläiset raamit ruokakasvatukselle kaikissa kunnan yksiköissä, tekee ruokakasvatustyön näkyväksi sekä hepottaa toiminnan seurantaa, kehittämistä ja viestintää, myös määrärahoista vastaavien päättäjien suuntaan.

KENELLE?

Palvelusopimuksista vastaavat tahot, sekä niitä työstäessä kuultavat tahot (sisältöosaamista on ruokapalveluvastaavilla sekä kasvatus- ja opetushenkilöstöllä)

MITEN?

1. Kirjatkaa palvelusopimukseen ruokakasvatuksen yhteiset tavoitteet sekä hyvin käytännönläheisiä keinoja niiden saavuttamiseksi. Nykytila.fi-työkalun kyselyt ja saadut tulokset tarjoavat tämän tueksi hyviä ehdotuksia.
2. Kirjatkaa palvelusopimukseen mahdolliset sopimukseen kuuluvat ruokakasvatuspalvelut kuten maistelupaketit (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.), pedagogisen ruokalistan (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) toteutus tai mahdollisuus tilata yksittäisiä raaka-aineita keittiöstä. Erikseen tilattavat tilauspalvelutuotteet kannattaa kirjata sopimukseen.
3. Kootkaa vuosikelloon (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) tai vastaavaan työkaluun säännöllisesti toistuvat ruokakasvatustoimet kuten teemaviikot, asiakasraadit, tutustumiskäynnit keittiöön, nykytilan arvioinnin ajankohta tai työryhmätoiminta. Osoittakaa sopimuksessa ruokapalveluiden työntekijöille aikaa ja resursseja näiden asioiden toteuttamiseen.
4. Kirjatkaa, miten kuntatasolla tavoitteita seurataan ja arvioidaan, esimerkiksi nykytila.fi-työkalulla ja kunnan ruokakasvatustyöryhmässä.

ESIMERKKEJÄ

Tavoite: Ruokapalvelutyöntekijät tekevät yhteistyötä henkilöstön ja oppilaiden kanssa ruokakasvatuksessa. (nykytila.fi-työkalun teeman ’Ruokakasvatusta edistävä yhteistyö’ kolmas väittämä)

Käytännön toimia:

• Syyslukukauden alussa kaikki luokat käyvät tutustumiskierroksella koulun keittiössä ja 7. luokan oppilaat suorittavat TET-harjoittelun koulun keittiöllä.
• Ruokapalveluiden työntekijä käy kertomassa lapsille ja nuorille omasta työstään ja siitä, miten lounas valmistetaan. TAI Ruokapalvelut kuvaavat videon keskuskeittiön toiminnasta, joka katsotaan lasten ja nuorten kanssa.
• Ruokapalveluilta tilataan kaksi kertaa toimintakauden aikana sapere- tai maistelupaketti, joka mahdollistaa ruokakasvatustoimintaa luokissa ja lapsiryhmissä
• Osana koulujen ja päiväkotien teemapäiviä suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä leivontatyöpajoja tai muita tempaukset ruokapuuhien parissa.
• Toteutetaan puolivuosittain kouluruokatyöpaja kouluruokailun kehittämiseksi yhdessä oppilaiden, opettajien ja ruokapalveluiden kanssa. TAI Koulussa kokoontuu 2–4 kertaa lukuvuodessa asiakastoimikunta, jossa on edustettuna oppilaita, opettajia, rehtori, terveydenhoitaja ja ruokapalveluiden työntekijä.
• Vanhempainiltoihin saa ruokamaistatuksen tai kouluateriaa esittelevän puheenvuoron ruokapalveluilta.
• Ruokapalveluiden työntekijät osallistuvat säännöllisesti päiväkotien ja koulujen henkilöstöpalavereihin.

---

Tavoite: Ruokailun käytännöistä on sovittu ja niiden perusteluja mietitty yhdessä lasten ja nuorten, kasvatus- ja opetushenkilöstön ja ruokapalvelutyöntekijöiden kanssa. (nykytila.fi-työkalun teeman Ruokailun järjestäminen ja kehittäminen’ kolmas väittämä)

Kirjatkaa palvelusopimukseen, kuinka seuraavien asioiden suhteen toimitaan:

• Millä tasolla tietoa annetaan ruokalistassa ja missä listat julkaistaan? Kuinka ruokalajeja nimetään?
• Miten lapsia ja nuoria ohjataan ruokailussa? Kuinka tästä sovitaan eri yksiköissä? Kirjaus siitä, että kaikki päiväkodissa ja koulussa työskentelevät aikuiset ovat ruokakasvattajia.
• Miten asiakaspalautetta kerätään ja käsitellään? Kuinka ruokapalvelut viestivät asiakkailleen ajankohtaisista asioista?
• Miten lapset ja nuoret pääsevät osallistumaan palvelun kehittämiseen?

---

Tavoite: Lisätään ruokailun kasvipainotusta ja elintarvikehankintojen vastuullisuutta. Ravitsemuksellisesti täysipainoiset kasvisruuat tehdään yhä useammin täysin kasvipohjaisena, mikä vähentää erityisruokavalioiden tarvetta.

Käytännön toimia:

• Päivittäin tarjotaan kaksi vapaavalintaista pääruokavaihtoehtoa, joista ainakin toinen on kasvisruoka. Kasvisruoka tarjoillaan päälinjastolla ensimmäisenä pääruokavaihtoehtona.
• Myös kasvisruokapäivinä tarjotaan kaksi pääruokavaihtoehtoa: puuron, perunavellin tai sosekeiton lisäksi ruokaisampi kasvisruokavaihtoehto.
• Asiakkailla on mahdollisuus maustaa ruokaa oman maun mukaan tarjolla olevasta maustevalikoimasta.
• Kirjataan lounaan pääraaka-aineiden esiintymistiheys ruokalistakierrossa (5 viikkoa): kasviproteiini 8 krt, kala 7 krt, siipikarja 8 krt, punainen liha ja lihavalmisteet 2 krt
• Suuripäästöisissä naudanliharuoissa korvataan lihaa osin kasviproteiinilla (esim. kotimainen härkäpapurouhe)
• Riisilisäkkeitä vaihdetaan kotimaisiin täysjyvä viljalisäkkeisiin (ohra, kaura, speltti, kvinoa)
• Vähennetään juustojen käyttöä ruuissa ja lisäkkeenä (paitsi raejuusto). Tilalle tuodaan ruoka- tai kaurakermaa, kananmunaa ja palkokasvilevitettä.
• Lisätään kotimaisia sesonginmukaisia kasviksia ja marjoja.
• Sovitaan sopimusseurannan mittareista eli miten ravitsemuslaatua, vastuullisuuslaatua sekä palvelun laatua ja kehitystä arvioidaan.

Liitteet

Tutustu myös:

Maa- ja metsätalousministeriö: Vastuullisten ruokapalveluiden hankintaopas (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.), 2021

Maa- ja metsätalousministeriö: Kouluruuan kehittämisohjelma (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.), 2022