Hyppää sisältöön

Työkalut ja toimintamallit

Toimintamallit kootusti yhdessä kuvassa. Sama tekstinä alla.

Ruokakunnan työkalut ja toimintamallit tarjoavat kunnille ideoita, oivalluksia ja käytännön esimerkkejä lasten ruokakasvatuksen moniammatillisen toteuttamisen, kehittämisen, seurannan ja arvioinnin tueksi. Työkalut on tarkoitettu kaikille kunnassa lasten ruokailun ja ruokakasvatuksen parissa toimiville ja siitä päättäville ammattilaisille.

Ruokakunnan työkalut & toimintamallit -julkaisusarja koostuu seitsemästä työkalusta ja toimintamallista, joiden avulla saadaan:

  • Lisää tietoa ja ymmärrystä ruokakasvatuksesta kunnan päätöksentekoon
  • Ruokakasvatuksen toimijat näkyviin ja samaan pöytään
  • Lasten kokemus ruokailusta keskiöön
  • Lisää ruokakasvatusyhteistyötä huoltajien kanssa.

13 kuntaa Keski-Suomesta, Pohjois-Savosta ja Päijät-Hämeestä osallistui työkalujen ja toimintamallien yhteiskehittämiseen. Lataa tästä seitsemän työkalua ja toimintamallia tai lue alempaa lisää.

Seitsemän työkalua

  1. Nykytila itsearviointityökaluna
  2. Ruokakasvatuksen pyöreä pöytä
  3. Ruokakasvatustyöryhmä
  4. Yhteistyö huoltajien kanssa
  5. Lapset ruokailua kehittämässä
  6. Ruokakasvatuksen pohjapiirros
  7. Nykytila hyvinvointikertomukseen

1. Nykytila itsearviointityökaluna

Ruokailun ja ruokakasvatuksen nykytilan arviointi (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) on maksuton työkalu ruokailun ja ruokakasvatuksen näkyväksi tekemiseen, arviointiin ja seurantaan päiväkodeissa ja kouluissa. Nykytila.fi-työkalu auttaa kohdistamaan kehittämistyössä huomiota niihin asioihin, joissa sitä eniten tarvitaan.

2. Ruokakasvatuksen pyöreä pöytä

Ruokakasvatuksen pyöreä pöytä on kohtaamis- ja koulutustilaisuus, joka on tarkoitettu jokaiselle kunnan lasten ruokailun ja ruokakasvatuksen parissa aktiivisesti toimivalle ja siitä päättäville. Tilaisuudessa toimijat kokoontuvat saman pöydän ääreen kertomaan ja kuuntelemaan, jakamaan oivalluksia ja kokemuksia sekä lisäämään ymmärrystä ruokakasvatuksesta. Tavoitteena on luoda konkreettisia askeleita ja suuntaviivoja kunnan yhteiselle ruokakasvatustyölle.

3. Ruokakasvatustyöryhmä

Lasten ruokailua ja ruokakasvatusta edistämään perustettava kunnan oma moniammatillinen työryhmä koordinoi lasten ruokailun ja ruokakasvatuksen toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja muissa lapsia kohtaavissa palveluissa.

4. Yhteistyö huoltajien kanssa

Lasten ruokailu ja ruokakasvatus tuodaan vahvemmin osaksi huoltajien kanssa tehtävää yhteistyötä varhaiskasvatuksessa. Lapsen syömisen ja ruokailun tähti (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) ja ruokakasvatuksen perheviestintä (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) ovat työvälineitä, jotka tukevat varhaiskasvatuksen ammattilaisten ja perheiden välistä yhteistyötä ja keskustelua lapsen syömisestä, ruokailusta ja ruokakasvatuksesta.

5. Lapset ruokailua kehittämässä

Lapset ruokailua kehittämässä -toimintamallissa ruokakasvatusta ja päiväkodin ruokailua kehitetään yhdessä lasten kanssa, lapsilähtöisin menetelmin osana kokonaisvaltaista ruokakasvatusta.

6. Ruokakasvatuksen pohjapiirros

Ruokakasvatuksen pohjapiirros on visualisoitu kuvaus kunnan ruokakasvatukseen liittyvästä verkostosta, sen rakenteista sekä toimintaa ohjaavista asiakirjoista ja sopimuksista. Näin tulee näkyväksi polku toimintaa ohjaavista yleisistä asiakirjoista, kuten strategiasta ja hyvinvointikertomuksesta kohti ruohonjuuritason toimintaa. Lataa tästä pp-pohja, johon voit koota pohjapiirroksen.

7. Nykytila hyvinvointikertomukseen

Nykytila.fi -arviointityökalua (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) hyödynnetään kunnan tai maakunnan hyvinvointikertomustyöskentelyssä. Kunnan päiväkodeissa ja kouluissa toteutettujen nykytila-arviointien pohjalta hyvinvointikertomukseen ja -suunnitelmaan voidaan kirjata lasten ruokailua ja ruokakasvatusta koskevat tavoitteet ja konkreettiset toimenpiteet, resurssit ja vastuutahot sekä seuranta- ja arviointimittarit.

YHTEISTYÖ KUNNISSA, HYVINVOINTIALUEILLA JA VALTAKUNNALLISESTI