Valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelman ja esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet linjaavat ruokakasvatuksen toteuttamista varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (2022) (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) (perustuen varhaiskasvatuslaki (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)in) kuvataan ruokakasvatuksen tavoitteita myönteisen ruokasuhteen, monipuolisten ruokatottumusten, omatoimisuuden, ruokapöytäkäyttäytymisen, erilaisiin ruokiin tutustumisen sekä ruokasanaston oppimisen näkökulmista.

Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014) (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) kuvataan ruokailutilanteen kasvatuksellisia tavoitteita terveyttä edistävän syömisen, ruokaan liittyvän osaamisen, tapakasvatuksen ja ruokakulttuurisen kasvatuksen osalta. Lisäksi ruokakasvatus näkyy kestävään elämäntapaan kuuluvien ruokatottumusten edistämisessä osana esiopetuksen tehtävää.

Paikallisissa varhaiskasvatussuunnitelmissa konkretisoidaan yhteiset tavoitteet ja toteutuksen kuvaus. Paikallisissa suunnitelmissa kuitenkin käsitellään ruokakasvatusta vaihtelevasti, kävi ilmi Itä-Suomen yliopistossa valmistuneessa ravitsemustieteen opiskelija Neea Tuomisen kandidaatintutkielmassa (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.). Vain harvoissa kunnissa paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma tarjoaa konkreettista apua käytännön ruokakasvatukseen varhaiskasvatuksessa.

MIKSI?

Paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman kirjaukset luovat perustan lasten ruokailun ja ruokakasvatuksen toteuttamiselle varhaiskasvatuksessa. Konkreettiset tavoitteet ja toteutustapojen kuvaukset ja niiden tueksi tarvittaessa järjestetty koulutus henkilöstölle mahdollistaa ruokakasvatuksen toteutuksen suunnitelmallisesti ja aktiivisesti. Tutkimuksessa on havaittu mm. kirjallisten sääntöjen olevan yhteydessä lasten runsaampaan kasvisten käyttöön ja kuidun saantiin (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.). Lapsena opitut terveyttä edistävät ruokatottumukset vaikuttavat pitkälle aikuisikään saakka.

KENELLE?

Paikallisista suunnitelmista vastaavat henkilöt opetuksen ja kasvatuksen toimialalla. Johtajien sekä opetus- ja kasvatushenkilöstön lisäksi on tärkeää kuulla lasten, nuorten ja huoltajien näkemyksiä sekä tehdä yhteistyötä ruokapalveluiden kanssa.

MITEN?

1. Asettakaa kuntakohtaiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan tavoitteeksi ruokailusuositusten mukainen ruokailu ja ruokakasvatus päiväkodeissa. Kirjatkaa konkreettiset tavoitteet ja toteutustavat kasvatus- ja opetustyön tueksi. Tarjotkaa henkilöstölle tarvittaessa koulutusta ruokakasvatuksen tueksi.
2. Ottakaa käyttöön Nykytila.fi -työkalu päiväkodeissa. Kirjatkaa arvioinnin ajankohdat (esim. syksyllä toimintakauden alussa) paikalliseen varhaiskasvatussuunnitelmaan.
3. Tarkastelkaa tulosten perusteella mitkä asiat toteutuvat päiväkodeissa hyvin, ja mitkä vaativat jatkossa erityistä huomiota.
4. Kirjatkaa yksikkökohtaisesti kehittämiskohteet kunkin yksikön vuosisuunnitelmaan.
5. Lasten osallisuuden vahvistamiseksi hyödyntäkää lapset ruokailua kehittämässä -toimintamallia (pdf).

Esimerkkejä

Ruokakasvatuksen tavoitteita ja toteutustapoja on kuvattu monipuolisesti esimerkiksi Mäntyharjun (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) ja Hämeenlinnan (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) varhaiskasvatussuunnitelmissa.

LIITTEET

Tutustu myös:

Ruokavirasto / Valtion ravitsemusneuvottelukunta: Ravitsemuksella hyvinvointia – Varhaiskasvatuksesta hyvät eväät elämään (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)