Nykytilan arvioinnin tulokset
Etusivu » Nykytilan arvioinnin tulokset
Näytä tulokset haluamillasi rajauksilla
Hyvinvointialueiden tietoja löytyy vuodesta 2023 eteenpäin. Jos etsit vuotta 2023 edeltäviä tietoja, käytä suodattimena maakuntaa.
Tuloksia ei löytynyt.
- Ruokakasvatuksen tuki ja jatkuvuus
- Ruokakasvatus osana kasvatusta ja opetusta
- Ruokailun järjestäminen ja kehittäminen
- Monipuolinen ja riittävä ateria
- Ruokakasvatusta edistävä yhteistyö
Lataa tulokset .CSV-tiedostona Lataa Indikaattorikuvaaja .PNG-kuvana
Ruokakasvatuksen tuki ja jatkuvuus
Väittämä | Pisteet |
---|---|
1. Henkilöstöllä on resursseja (esim. aikaa, materiaaleja, rahaa) ruokakasvatuksen valmisteluun ja toteuttamiseen. | |
2. Henkilöstö on saanut viimeisen 5 vuoden aikana koulutusta ruokakasvatukseen. | |
3. Yksikössä/ryhmässä on ruokakasvatuksesta vastaava henkilö tai tiimi. | |
4. Yksikön esihenkilö on tietoinen ruokaan ja ruokakasvatukseen liittyvistä kirjauksista kunnan hyvinvointisuunnitelmassa. | |
5. Yksikön esihenkilö tukee henkilöstöä ruokailun ja ruokakasvatuksen kehittämisessä. | |
6. Yksikön tiimit ovat sitoutuneet ruokailun ja ruokakasvatuksen kehittämiseen. |
Väittämä | Pisteet |
---|---|
1. Opettajilla on resursseja (esim. aikaa, materiaaleja, rahaa) ruokakasvatuksen valmisteluun ja toteuttamiseen. | |
2. Henkilöstö on saanut viimeisen 5 vuoden aikana koulutusta ruokakasvatukseen. | |
3. Koulussa on ruokakasvatuksesta vastaava henkilö tai tiimi. | |
4. Henkilöstö on tietoinen ruokaan ja ruokakasvatukseen liittyvistä kirjauksista kunnan hyvinvointisuunnitelmassa. | |
5. Koulun johto tukee henkilöstöä ruokailun ja ruokakasvatuksen kehittämisessä. | |
6. Koulun henkilöstö on sitoutunut ruokailun ja ruokakasvatuksen kehittämiseen. |
Ruokakasvatus osana kasvatusta ja opetusta
Väittämä | Pisteet |
---|---|
1. Ruokakasvatuksen tavoitteet on kirjattu yksikön vuosisuunnitelmaan, ryhmän varhaiskasvatussuunnitelmaan tai muuhun vastaavaan suunnitelmaan. Ruokakasvatuksen tavoitteet ovat laaja-alaisia/ sisältävät laajoja näkökulmia mm. terveys, kulttuuri, ympäristö, ruoan tuotanto, kestävä kehitys ja media. | |
2. Lapset osallistuvat monipuolisesti ruokaan liittyvän toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen (esim. aterian osien valmistus, leivonta, avustavat tehtävät, tapahtumat, teemapäivät). | |
3. Yksikön piha-aluetta ja lähiympäristöä hyödynnetään kasvatuksen ja opetuksen tukena (esim. marjaretket, hyötykasvien viljely). | |
4. Kasvatushenkilöstö ja lapset tutustuvat päivittäin yhdessä ruokalistaan. Kuvia käytetään ruokalistan havainnollistamiseen. | |
5. Lapsen ravitsemustarpeet ja ruokakasvatus on huomioitu lapsen varhaiskasvatussuunnitelmassa. | |
6. Ruokiin, niiden alkuperään, ulkonäköön, koostumukseen ja makuominaisuuksiin tutustutaan eri aistien avulla tutkimalla, keskustelemalla sekä tarinoiden ja laulujen avulla. |
Väittämä | Pisteet |
---|---|
1. Ruokakasvatuksen tavoitteet on kirjattu koulun lukuvuosisuunnitelmaan. Ruokakasvatuksen tavoitteet ovat laaja-alaisia/ sisältävät laajoja näkökulmia mm. terveys, kulttuuri, ympäristö, ruoan tuotanto, kestävä kehitys ja media. | |
2. Oppilaat osallistuvat monipuolisesti ruokaan liittyvän toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen (esim. aterian osien valmistus, leivonta, avustavat tehtävät, tapahtumat, teemapäivät). | |
3. Koulun piha-aluetta ja lähiympäristöä hyödynnetään opetuksen tukena (esim. marjaretket, hyötykasvien viljely). | |
4. Opettaja ja oppilaat tutustuvat päivittäin yhdessä ruokalistaan. Kuvia voidaan käyttää ruokalistan havainnollistamiseen. | |
5. Koulussa olevia ruoanvalmistusvälineitä ja -tiloja (esim. kouluravintola) hyödynnetään opetuksessa. | |
6. Ruokiin, niiden alkuperään, ulkonäköön, koostumukseen ja makuominaisuuksiin tutustutaan eri aistien avulla tutkimalla, keskustelemalla sekä tarinoiden ja laulujen avulla. |
Ruokailun järjestäminen ja kehittäminen
Väittämä | Pisteet |
---|---|
1. Ryhmän kasvatushenkilöstö ruokailee yhdessä lasten kanssa, syöden esimerkkinä samaa ruokaa lasten kanssa. | |
2. Ruokailutilanne on rauhallinen ja turvallinen sekä tunnelmaltaan myönteinen ja siihen on varattu riittävästi aikaa. | |
3. Ruokailun käytännöistä on sovittu ja niiden perusteluja mietitty yhdessä lasten, kasvattajien ja ruokapalvelutyöntekijöiden kanssa. | |
4. Lasten ja henkilökunnan antama asiakaspalaute huomioidaan ruokailun kehittämisessä. | |
5. Kalusteet ja linjasto tai tarjoiluvaunu ovat mitoitukseltaan lapsille sopivan kokoiset ja malliset. | |
6. Ruokailuympäristö on toimiva, akustiikaltaan sopiva, esteettinen ja ruokailuun innostava. |
Väittämä | Pisteet |
---|---|
1. Opettajat ruokailevat yhdessä oppilaiden kanssa, syöden esimerkkinä samaa ruokaa oppilaiden kanssa. | |
2. Kouluruokailuun on varattu vähintään 30 minuuttia aikaa. | |
3. Kouluruokailun käytännöistä on sovittu ja niiden perusteluja mietitty yhdessä oppilaiden, opetushenkilöstön ja ruokapalvelutyöntekijöiden kanssa. | |
4. Oppilaiden ja henkilökunnan antama asiakaspalaute huomioidaan ruokailun kehittämisessä. | |
5. Kalusteet ja linjasto tai tarjoiluvaunu ovat mitoitukseltaan oppilaille sopivan kokoiset ja malliset. | |
6. Ruokailuympäristö on toimiva, akustiikaltaan sopiva, esteettinen ja ruokailuun innostava. |
Monipuolinen ja riittävä ateria
Väittämä | Pisteet |
---|---|
1. Kaikkia aterian osia (pääruoka, kasvis- ja viljalisäkkeet, leipä, rasva ja juoma) on riittävästi tarjolla lounaalla/päivällisellä. | |
2. Kaikkia aterian osia (täysjyväviljaa, tuoreita kasviksia, hedelmiä tai marjoja, rasvattomia/vähärasvaisia maitotuotteita ja pehmeitä rasvoja) on riittävästi tarjolla aamu-/iltapalalla ja välipalalla. | |
3. Kaikki aterianosat (pääruoka, kasvis- ja viljalisäkkeet, leipä, rasva ja juoma) ovat lapsille tarjolla samanaikaisesti (aterianosia ei arvoteta/käytetä palkintona). | |
4. Salaatit tarjotaan pääosin yksittäisinä komponentteina. | |
5. Lapsia kannustetaan lautasmallin mukaiseen ruokailuun. | |
6. Lapsia kannustetaan annostelemaan itse ja ottamaan ruokaa nälkänsä mukaisesti. |
Väittämä | Pisteet |
---|---|
1. Koululounaalla on tarjolla kaksi pääruokavaihtoehtoa, joista toinen on kasvisruoka. | |
2. Koulussa ei myydä virvoitusjuomia, mehua, makeisia ja/tai muita runsaasti lisättyä sokeria, suolaa tai tyydyttynyttä rasvaa sisältäviä tuotteita. | |
3. Oppilaalla on mahdollisuus maksuttomaan ravitsevaan välipalaan silloin, kun oppitunnit jatkuvat yli 3 tuntia lounaan jälkeen. | |
4. Salaatit tarjotaan pääosin yksittäisinä komponentteina. | |
5. Oppilaita kannustetaan lautasmallin mukaiseen ruokailuun. | |
6. Oppilaita kannustetaan annostelemaan itse ja ottamaan ruokaa nälkänsä mukaisesti. |
Ruokakasvatusta edistävä yhteistyö
Väittämä | Pisteet |
---|---|
1. Henkilöstön kokouksissa/palavereissa suunnitellaan yksikön ruokakasvatusta. | |
2. Ruokaan ja syömiseen liittyen tehdään yhteistyötä varhaiskasvatuksen erityisopettajan ja/tai neuvolan terveydenhoitajan tai muiden asiantuntijoiden kanssa. | |
3. Ruokapalvelutyöntekijät tekevät yhteistyötä henkilöstön ja lasten kanssa ruokakasvatuksessa (esim. lasten vierailu keittiöön, ruokapalvelutyöntekijän vierailu ruokapiirissä, makuraadit). | |
4. Henkilökunnan ja huoltajien välisen yhteistyön ilmapiiri on sellainen, että ruokaan ja syömiseen liittyvistä asioista voidaan keskustella avoimesti ja rehellisesti esittäen toiveita ja odotuksia puolin ja toisin. | |
5. Vanhempien kanssa on sovittu käytänteistä liittyen yksikön erityistilanteiden tarjoiluihin (esim. syntymäpäivätarjoilut, muut erityispäivät, retkieväät). | |
6. Yksikkö tekee ruokakasvatuksessa yhteistyötä paikallisten toimijoiden (esim. sosiaali- ja terveydenhuolto, järjestöt, ruoka-alan yritykset, seurakunta) kanssa. |
Väittämä | Pisteet |
---|---|
1. Henkilöstön kokouksissa/palavereissa suunnitellaan koulun ruokakasvatusta. | |
2. Ruokaan ja syömiseen liittyen tehdään yhteistyötä koulun erityisopettajan ja/tai kouluterveydenhoitajan tai muiden asiantuntijoiden kanssa. | |
3. Ruokapalvelutyöntekijät tekevät yhteistyötä henkilöstön ja oppilaiden kanssa ruokakasvatuksessa (esim. oppilaiden vierailu keittiöön, ruokapalvelutyöntekijän vierailu oppitunnille, makuraadit). | |
4. Henkilökunnan ja huoltajien välisen yhteistyön ilmapiiri on sellainen, että ruokaan ja syömiseen liittyvistä asioista voidaan keskustella avoimesti ja rehellisesti esittäen toiveita ja odotuksia puolin ja toisin. | |
5. Vanhempien kanssa on sovittu käytänteistä liittyen koulun erityistilanteiden tarjoiluihin (esim. syntymäpäivätarjoilut, tapahtumat, muut erityispäivät, retkieväät). | |
6. Koulu tekee ruokakasvatuksessa yhteistyötä paikallisten toimijoiden (esim. sosiaali- ja terveydenhuolto, järjestöt, ruoka-alan yritykset, seurakunta) kanssa. |
Valitse yksikkö, jos haluat tarkastella tuloksia väittämien tasolla.
Valitse viisari, jos haluat tarkastella tuloksia tarkemmin.