Kuntiin ja hyvinvointialueille on perustettu moniammatillisia työryhmiä edistämään ruokakasvatusta ja ravitsemusta. Työryhmä helpottaa moniammatillista yhteistyötä, pitää asiaa esillä ja mahdollistaa ravitsemuksen ja ruokakasvatuksen suunnittelun ja seurannan kunta- tai aluetasolla.

Mikäli omaa ryhmää ei voida tai haluta perustaa, vastaavaa työtä voidaan tehdä myös osana olemassa olevaa työryhmää, esim. hyte-ryhmää tai yhteisöllistä opiskeluhuoltoryhmää.

Kokemuksia kunnista:

• ”Ruokakasvatustyöryhmällä on tärkeä olla yhteys kunnan hyvinvoinnin ja terveyden (hyte) edistämisen työryhmään, jotta toiminta ei jää hyte-työstä irralliseksi. Linkkinä työryhmien välillä voi toimia esim. hyvinvointikoordinaattori.”
• ”Ilman asiaa esillä pitävää vastuutahoa ruokakasvatustoiminta voi hiipua, vaikka se periaatteessa koettaisiinkin tärkeäksi.”
• ”Ryhmä on tärkeä yhteistyökanava eri toimijoiden välillä.”

Kuntatasoisessa työryhmässä on hyvä olla edustettuna ainakin:

• Ruokapalvelut, esim. ruokapalvelupäällikkö tai -suunnittelija, ravitsemusasiantuntija
• Varhaiskasvatus, esimerkiksi aluepäällikkö, -koordinaattori tai päiväkodin johtaja
• Perusopetus, esimerkiksi opetustoimenpäällikkö, aluepäällikkö, -koordinaattori tai rehtori
• Hyte-työ, esim. hyvinvointikoordinaattori tai -johtaja
• Sote-palvelut, esim. neuvola ja kouluterveydenhuolto

Esimerkkejä työryhmistä kunnissa

• Espoon työryhmässä on edustus varhaiskasvatuksesta, perusopetuksesta, lukioista, ruokapalveluista, neuvola- ja kouluterveydenhuollosta. Työryhmää koordinoi kaupungin ruokapalvelujohtaja.  
• Tampereen kouluruokatyöryhmä kokoontuu vuosittain päättämään kouluruokailua ja ruokakasvatusta koskevista tavoitteita perusopetukseen. Apulaispormestarin nimittämässä työryhmässä on laaja edustus perusopetuksen henkilöstöä sekä oppilaita ja huoltajia. Työryhmä on mm. käsitellyt ruokailun ja ruokakasvatuksen nykytilakyselyiden tuloksia sekä asettanut tavoitteita koulujen lukuvuosisuunnitelmiin.  
• Asikkalan työryhmät ovat kokoontuneet jo useita vuosia. Kunnassa on omat työryhmät varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen.
• Jyväskylän työryhmässä on ruokapalvelun, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen edustus: ruokapalveluista liikelaitosjohtaja, palvelupäällikkö ja yksi ruokapalveluesihenkilö, varhaiskasvatuksesta yksi varhaiskasvatuksen opettaja ja perusopetuksesta yksi rehtori. Tarvittaessa kutsutaan mukaan muita asiantuntijoita.

Esimerkkejä työryhmistä ja verkostoista hyvinvointialueilla

• Pohjois-Karjalan kansanterveyskeskuksen koordinoi ravitsemustyöryhmää (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.).
• Päijät-Hämeessä toimii useita aluetasoisia työryhmiä ja verkostoja (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.).
• Kanta-Hämeessä kokoontuu vapaamuotoinen lapsia ja nuoria kohtaavien ammattilaisten verkosto. Verkoston kuukausittaisilla etäkahveilla on asiantuntija-alustus hyvinvointiteemoista ja keskustelua.

Kun perustatte työryhmää, on hyvä pohtia:

• Mitkä ovat työryhmätyöskentelyn tavoitteet?
• Miten tavoitteiden toteutumista seurataan?
• Mitkä tahot on hyvä olla edustettuina työryhmässä? Voitte käyttää apuna Pohjapiirros-työkalua ja powerpoint-pohjaa.
• Mitkä ovat työryhmän jäsenten roolit?
• Millaisia asioita työryhmässä käsitellään, miten asialistasta päätetään?
• Mitä tietolähteitä työryhmän työskentelyssä hyödynnetään. Lue lisää tietolähteitä tältä sivulta.
• Raportoiko työryhmä jollekin? Onko työryhmällä päätäntävaltaa? Mikä on työryhmän rooli kunnan organisaatiorakenteessa?

Itsearviointi

• Kunnassa on työryhmä, jossa käsitellään ruokakasvatukseen, koulu- ja päiväkotiruokailuun ja lasten ravitsemukseen liittyviä asioita.
• Hyvinvointialueella on työryhmä tai verkosto, jonka kautta voidaan kertoa ajankohtaisista asioista ja tiivistää yhteistyötä hyvinvointialueen ja kuntien välillä.

Sivu päivitetty 8.10.2025