Turvaruoka – mitä se on?

Turva- tai luottoruoka on terveydellisin perustein myönnettävä erityisruokavalio koulu- ja päiväkotiruokailussa. Turvaruokaa voidaan antaa kasvun ja kehityksen tueksi lapsille, joilla on vakavia syömisen haasteita ja jotka eivät pysty syömään tarjolla olevia ruokia. Turvaruoka takaa riittävän ravinnon- ja energiansaannin päivän aikana, jolloin myös oppiminen ja toimiminen koulussa ja päiväkodissa onnistuu.

Luottoruuan tarjoaminen voi vähentää ruokailutilanteessa koettua ahdistusta ja helpottaa uusiin ruokiin tutustumista. Luottoruuan rinnalla lapselle tarjotaan aina päiväkodissa ja koulussa tarjolla olevaa ruokaa, painostamatta kuitenkaan maistamiseen. Tavoitteena on, että lapsen ruokavalio pikkuhiljaa laajenee. Turva- eli luottoruoka on siis eräänlainen apuväline lapselle, jolla on vaikeita syömisen pulmia. 

Kun lapsen ravitsemustila ja ruokahalu on kohentunut ja lapsen kuormitus vähentynyt, uuden oppiminen mahdollistuu. Silloin perheelläkin saattaa olla enemmän voimavaroja kannustaa lasta harjoittelemaan uusia taitoja.

Tältä sivulta löydät

• tietoa turvaruuasta ja suosituksia turvaruokalausunnoista
• ohjeistuksen päiväkodin ja koulun ammattilaisille
• ohjeistuksen ruokapalveluille
• viestin perheille

Katso täältä webinaaritallenne (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)turvaruuista ja muista erityisruokavalioista koulu- ja päiväkotiruokailussa (00:22 alkaen).

Kenelle turvaruoka voidaan myöntää?

Turvaruoka on tarkoitettu ravitsemukselliseksi tueksi takaamaan riittävä energiansaanti, jotta lapsi pystyy toimimaan ja oppimaan varhaiskasvatuksessa tai koulussa.

Usein turvaruokalausunto annetaan lapsille, joilla on syömispulmien taustalla voimakasta aistiherkkyyttä ruuan suutuntumaan tai makuun, neurokirjon piirteitä, ruokahalua vievä ADHD-lääkitys tai ARFID-syömishäiriödiagnoosi (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.). Diagnoosi ei ole edellytys turvaruuan saamiseksi. Myös ahmimistyyppinen käyttäytyminen voi olla syy turvaruokalausunnolle, sillä joillakin lapsilla koulu- tai päiväkotipäivän aikainen energiavaje saattaa johtaa ahmimiseen. Lievä valikoiva syöminen ei ole peruste erityisruokavaliolle, vaan perusteena on aina riittämätön ravinnonsaanti koulu- ja päiväkotipäivän aikana.  

Huoltajat eivät voi pyytää koulusta tai päiväkodista turvaruokaa ilman terveydenhuollon arviota. Jos vanhemmilla on huoli lapsen jaksamisesta ja ruokailusta koulu- tai päiväkotipäivän aikana, kannattaa ensisijaisesti olla yhteydessä lapsen opettajaan tai neuvola-/kouluterveydenhoitajaan ja keskustella, minkälaisia järjestelyitä ja tukea lapselle voidaan tarjota. Aina ei ole välttämätöntä muuttaa tarjolla olevaa ruokaa, vaan yksilöllisillä järjestelyillä ruokailutilanteessa voidaan tukea lapsen ruokailua.

Kuka voi myöntää turvaruuan?

Suosittelemme, että turvaruokatodistuksen antaa ensisijaisesti ravitsemusterapeutti. Todistus on ensin voimassa kokeilujakson (esim. 3kk) ja jos se todetaan toimivaksi, lausunto voidaan kirjoittaa korkeintaan puoleksi vuodeksi kerrallaan, minkä jälkeen tarkistetaan turvaruuan tarve. Todistuksen lisäksi tehdään suunnitelma, mitä taitoja ja ruokia lapsi harjoittelee, jotta ruokavalio pikkuhiljaa laajenee.

Minkälaisia turvaruuat ovat?

Omien eväiden sijaan turvaruoka pyritään järjestämään osana koulu- ja päiväkotiruokailua, jolloin lapsella on mahdollisuus osallistua ruokailuun tasavertaisesti. Turva- eli luottoruuat ovat usein aistittavilta ominaisuuksiltaan yksinkertaisia ja selkeitä ruokia. Kullakin lapsella on omat turvaruuat ja ne voivat myös vaihtua. Ruokapalvelut voivat laatia turvaruokalistan, josta ravitsemusterapeutti yhdessä perheen kanssa valitsee sopivat ruuat. Vaihtoehtoisesti ravitsemusterapeutti yhdessä lapsen ja perheen kanssa käy läpi olemassa olevan ruokalistan, josta poimitaan turvaruuiksi sopivat ruuat. Turvaruokalista pyritään rakentamaan niin, että siinä on useampia vaihtoehtoja. Tavoitteena on tarjota lapselle päivittäin mahdollisimman täysipainoinen ateria, joka sisältää seuraavat aterian osat:

Turvaruokalistalla on ruokia ja raaka-aineita, joita saa tavanomaisia, ruokapalveluissa käytössä olevia hankintakanavia pitkin. Yleensä tietyn tuotemerkin tuotteita ei pystytä hankkimaan, vaan käytössä on elintarvikesopimuksen mukaiset raaka-aineet ja tuotteet, joita on muutoinkin ruokalistalla.

Esimerkki: tästä linkistä voit tutustua Pohjois-Savon alueella toimivan Servican turvaruokalistaan.

---

Ohjeistuksia varhaiskasvatuksen, koulun ja ruokapalveluiden ammattilaisille ja perheille

Varhaiskasvatuksen ja koulun ammattilaiset

Onko ryhmässäsi tai luokassasi lapsi, jolla on vaikeita syömispulmia? Tilanne voi olla vaikea sinulle, mutta erityisesti lapselle. On hyvä muistaa, että ruokailun ja syömisen haasteiden taustalla voi olla monia syitä, kuten aistisäätelyn, toiminnanohjauksen tai sosiaalisen vuorovaikutuksen vaikeuksia. Kaikkia lapsia hyödyttää se, että aikuiset pyrkivät luomaan ruokailutilanteesta turvallisen, jolloin lapsi saa rauhassa harjoitella syömisen taitoja ja uusia ruokia.

Joissain tilanteissa saatetaan tarvita yksilöllistä turva- eli luottoruokaa, jonka avulla turvataan lapsen ravinnonsaanti päiväkoti- ja koulupäivän aikana. Turvaruokaan tarvitaan aina terveydenhuollon lausunto. Riittävä energiansaanti koulu- ja päiväkotipäivän aikana on oppimisen edellytys ja voi parantaa lapsen keskittymistä. Riittävä tuki ja yksilölliset järjestelyt ruokailutilanteissa voivat vähentää myös opetushenkilöstön kuormitusta ja edesauttaa muiden oppilaiden oppimista.

Tässä vinkkejä siihen, miten voitte tukea syömispulmaista lasta:

• Varmistakaa riittävä ruokailuaika. Kiire ja hälinä kuormittavat erityisesti aistiherkkiä lapsia.
• Pohtikaa, miten voisitte rauhoittaa ruokailutilannetta esimerkiksi istumajärjestyksellä tai pienemmillä pöytäryhmillä. Lapsi saattaa tarvita paljon aikuisen tukea syömistilanteessa, esimerkiksi hiljaisemman ruokailutilan. Yksilöllisistä järjestelyistä voit keskustella erityisopettajan ja koulunkäynnin ohjaajien kanssa.
• Tehkää selkeä ohjeistus linjastolla toimimiseen.
• Pohtikaa, miten voisitte auttaa koko ryhmää ruokailuhetkeen keskittymisessä. Esimerkiksi siirtymätilanteiden ennakointi, päivän ruokaan tutustuminen kuvien avulla sekä ruokalorut tai toiminnalliset leikit voivat auttaa ruokailutilanteeseen asettumisessa.
• Kannustakaa lasta kokeilemaan tarjolla olevia ruokia. Riittävän suuri lautanen tai joidenkin ruokien laittaminen tarjottimelle pitää aterian osat erillään toisistaan, mikä voi auttaa lasta tutustumaan ruokiin.
• Vaikka lapsella olisi erillinen turvaruoka, kannustakaa lasta pikkuhiljaa silti ottamaan lautaselle myös muita tarjolla olevia ruokia ilman maistamispakkoa. Käykää oppilaan kanssa linjasto läpi tai päiväkodissa kertokaa lapselle, mitä ruokakärryssä on tarjolla. Ruokaa voi ottaa pienen määrän lautaselle tutustuttavaksi.
• Kannustakaa lasta tutustumaan ruokiin kaikilla aisteilla. Älkää pakottako maistamaan tai syömään lautasta tyhjäksi.
• Tehkää aistiharjoituksia myös ruokailun ulkopuolella koko ryhmälle. Löydätte sapere- eli makukouluharjoituksia Neuvokkaan perheen (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) ja Maistuvan koulu (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)n ideapankeista.
• Myös muu ruokakasvatus, esimerkiksi ruuan alkuperään ja ruokakulttuureihin tutustuminen voi lisätä kiinnostusta ruokaan ja sen raaka-aineisiin.
• Keskustelkaa avoimesti kotiväen kanssa: Mitkä ruuat kotona maistuvat? Miten ruokailutilanteet sujuvat? Perheitä voi kannustaa aistiharjoituksiin ja ruokavalion laajentamiseen, mutta kannattaa huomioida, että osa perheistä voi olla kuormittuneita vaikeasta tilanteesta ja lapsen syömiseen liittyvästä huolesta.
• Keskustelkaa tilanteesta myös ruokapalveluiden ja terveydenhuollon henkilöstön kanssa (esim. neuvola- tai kouluterveydenhoitaja, ravitsemusterapeutti).

Lue lisää erityisjärjestelyistä ruokailutilanteissa Maistuvan koulun sivuilta. (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)

Ruokapalveluammattilaiset

Turvaruokapyynnöt saattavat kuormittaa ruokapalveluita. Joissain organisaatioissa on päädytty tekemään erillinen turvaruokalista, josta ravitsemusterapeutti valitsee lapselle sopivat ruuat yhdessä perheen kanssa. Vaihtoehtoisesti ravitsemusterapeutti yhdessä lapsen ja perheen kanssa käy läpi olemassa olevan ruokalistan, josta poimitaan turvaruuiksi sopivat ruuat.

Ruokailutilannetta on syytä pohtia kokonaisuutena ja miettiä, miten sitä voitaisiin rauhoittaa. Riittävä ruokailuaika ja sujuva linjasto hyödyttää kaikkia lapsia. Kasvisten tarjoaminen erillisinä komponentteina on yksi keino helpottaa kasviksiin tutustumista.

Ennen turvaruuan käyttöönottoa tulee sopia yhdessä ruokapalvelun ammattilaisten, koulun tai varhaiskasvatuksen ammattilaisten sekä tarvittaessa huoltajien kanssa, mistä lapsi ottaa turvaruuan, mitä ruokia tarjotaan ja kuinka paljon ruokaa varataan. Lisäksi on sovittava, kuka opastaa lasta ruokailutilanteessa ja miten toimitaan, jos lapsi ei ota turvaruokaa. Opastus- ja ohjausvastuu tulee olla lapsen/oppilaan opettajalla, henkilökohtaisella avustajalla tai kasvatuksen vastuuhenkilöllä. Ruokapalvelun vastuulla on huolehtia, että sovitun mukaista turvaruokaa on tarjolla.

Tärkeätä on, että terveydenhuollon ammattilaisen, päiväkodin/koulun, perheen ja ruokapalvelun välinen kommunikaatio toimii ja että seurannasta on sovittu ja se on säännöllistä.

Ohje perheille – mitä tehdä, jos lapsi tarvitsee turvaruokaa?

Lapsen syömispulmat kuormittavat koko perhettä. Syömispulmista kannattaa kertoa avoimesti lapsen päiväkodissa ja koulussa. Lapsen syömistä voidaan tukea monella tapaa, päiväkodissa varhaiskasvatuksen opettajan, lastenhoitajan ja erityisopettajan tuella ja koulussa luokanopettajan, ohjaajan ja erityisopettajan tuella. Jos lapsen kasvu on hidastunut tai hänen ravinnonsaantinsa ei ole riittävää, voidaan lapselle tarjota väliaikaisesti turvaruokaa. Jotta turva- eli luottoruokaa voidaan koulussa tai päiväkodissa tarjota, tarvitaan lausunto terveydenhuollosta.

Mitä voit tehdä kotona?

• Koittakaa löytää ilo ruokapöytään. Syökää yhdessä ja jutelkaa kaikesta muusta kuin ruuasta.  
• Tutustukaa ruokaan kaikkia aisteja käyttämällä. Ruualla saa leikkiä.
• Ota lapsi mukaan ruokailun suunnitteluun ja ruuanlaittoon.
• Anna lapselle pieniä annoksia. Pieni ruoka-annos houkuttelee syömään paremmin kuin suuri. Lisää saa aina ottaa. 
• Toistuvat rutiinit ja ruoka-aikojen säännöllisyys usein auttavat.
• Laajenna ruokavaliota pikkuhiljaa. Älä pakota maistamaan tai syömään lautasta tyhjäksi.
• Älä käytä ruokaa palkitsemisen välineenä.

Lisää apua:

• Lasten syömisongelmien omahoito-ohjelma (HUS). (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
• Ruokarohkeus-valmennus (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.), Ruokakasvatusyhdistys Ruukku

Ohjeistuksen on laatinut Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry yhteistyössä ravitsemusterapeuttien kanssa. Ohjeistusta ovat kommentoineet ravitsemusterapeutti Amma Antikainen ja ruokapalvelupäällikkö Elina Särmälä sekä Suomen Sydänliitto ja Autismiliitto.