Kuntapäättäjän vastuu lasten ravitsemuksessa

Kunnnanvaltuusto hyväksyy mm. hyvinvointisuunnitelman ja -kertomuksen sekä päättää budjetissa ruokailuun käytettävästä rahasta: ruuan lisäksi myös siitä, kuinka moni opettaja tai kasvattaja saa esimerkkiruokailijan ateriaedun.

Valtuusto ja lautakunnat voivat huolehtia, että kouluissa tarjottava ruoka on ravitsemus- ja kouluruokailusuositusten mukaista. Tämä pitää kirjata kunnan ja ruokapalvelutoimijan väliseen palvelusopimukseen. Kouluruokailuun on satsattava myös riittävällä tilalla ja ajalla, joka voidaan huomioida esimerkiksi uusia kouluja rakennettaessa. Osaamisen kehittyminen täytyy varmistaa riittävällä täydennyskoulutuksella.

Kouluruokailuun panostamiseen on vahva perusta perusopetuslaissa sekä kansallisissa ravitsemus- ja kouluruokailusuosituksissa. Vastaavat kirjaukset löytyvät varhaiskasvatuslaista sekä varhaiskasvatussuunnitelmasta ja varhaiskasvatuksen ruokailusuosituksesta.

Valtuusto ja lautakunnat voivat myös huolehtia, että päätösten yhteydessä tehdään lapsivaikutusten arviointi. Lapsivaikutusten arvioinnissa selvitetään, miten lapsen oikeudet toteutuvat ja millaisia hyötyjä tai haittoja lapsiin kohdistuvilla päätöksillä ja toiminnalla aiheutetaan. Lue lisää THL:n sivuilta. (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)

Miten lisätä kouluruokailun arvostusta?

• Kutsukaa kuntapäättäjät koululounaalle. Esimerkiksi Asikkalassa valtuusto kutsutaan vuosittain syömään kouluruokaa.
• Tehkää selkeät tavoitteet ja kirjaukset kunnan hyvinvointisuunnitelmaan ja -kertomukseen. Tällä sivulla on lisätietoa suunnitelmista.
• Kouluttakaa kuntapäättäjiä ravitsemuksesta. Esimerkiksi Juuassa järjestettiin koulutus ravitsemuksesta kuntapäättäjille. Ruokakasvatusyhdistys Ruukusta (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) voi myös tilata puheenvuoron.
• Luokaa hyvästä kouluruokailusta kunnan vetovoimatekijä ja osoitus lapsimyönteisestä kunnasta!
• Lasten hyvinvointiin sijoittamalla laadukkaan kouluruokailun kautta voidaan säästää kuluja pitkällä aikavälillä.
• Pitäkää pyöreän pöydän keskustelutilaisuus ja kutsukaa mukaan päättäjiä. Täältä löytyy kuvaus pyöreän pöydän tilaisuudesta.
• Tehkää päätöksiä luotettavan tiedon pohjalta:
  • Tältä sivulta voit lukea lisää eri tietolähteistä
  • Hyödyntäkää THL:n julkaisu päätösten tueksi: Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden tasa-arvo on päättäjän arvovalinta (pdf) (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)

Aluevaltuuston vastuu ravitsemusterveyden edistämisessä

Aluevaltuusto hyväksyy hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman ja päättää budjetista. Hyvinvointialueen päättäjä voi varmistaa, että lasten, nuorten ja lapsiperheiden ravitsemusterveyden edistäminen on kirjattu suunnitelmiin ja siihen kohdennetaan resursseja. Suunnitelmista tulee löytyä myös kuntien kanssa tehtävä ruokakasvatusyhteistyö. Osana budjettia hyvinvointialueet jakavat avustuksia esimerkiksi järjestöille hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintaan. Budjetin valmistelussa päättäjillä on valtaa, kuinka paljon rahaa kohdennetaan ennaltaehkäisevään toimintaan, jota mm. ravitsemusterveyden edistäminen on.

Lue myös Ruokaviraston tarkistuslista aluepäättäjälle (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.).

Kuka päättää mistäkin?

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan julkaisu Ravitsemusterveyden edistäminen osana kunnan ja hyvinvointialueen johtamisjärjestelmää ja päätöksentekoa selventää, mikä toimielin kunnassa tai hyvinvointialueella päättää mistäkin ravitsemusterveyteen vaikuttavista asioista. Avaa julkaisu pdf-tiedostona (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) (ruokavirasto.fi).

Sivu päivitetty 23.10.2025