Lasten ja nuorten ravitsemus ja ruokakasvatus kunnissa ja hyvinvointialueilla
Tälle sivustolle on koottu tietoa ja tukea lasten ja nuorten ravitsemuksen ja ruokakasvatuksen edistämiseen kunnissa ja hyvinvointialueilla. Sivuston vinkit keskittyvät varhaiskasvatus- ja perusopetusikäisiin lapsiin ja nuoriin.
Sivut on vasta julkaistu. Otamme mielellämme vastaan palautetta sivuista (avaa sähköinen lomake)! (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Miksi lasten ja nuorten ravitsemukseen kannattaa panostaa?
Lasten ja nuorten ravitsemustila vaikuttaa kasvuun, oppimiseen ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Lapsena opitut ruokatottumukset ovat melko pysyviä ja seuraavat usein aikuisuuteen asti. Suomessa noin viidennes kuolemista liittyy heikosta ravitsemuksesta johtuviin sairauksiin (Ravitsemushoitosuositus 2023). Tämä on enemmän kuin EU:ssa keskimäärin. Heikko ravitsemus aiheuttaa yhtä paljon ennenaikaisia kuolemia kuin tupakka ja alkoholi yhteensä sekä enemmän kuin vähäinen liikunta (3%).
Terveyden edistäminen on sekä kunnan että hyvinvointialueen lakisääteinen tehtävä. HYTE-kertoimen (thl.fi) (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) avulla määräytyvällä valtionosuudella voidaan palkita ne kunnat, joissa tehdään pitkäjänteistä ja suunnitelmallista hyvinvoinnin ja terveydenedistämistyötä.
Epäsäännöllinen ateriarytmi ja syömisen pulmat haastavat
Nykyisellään lasten ja nuorten ruokatottumukset eivät ole kaikilta osin terveyttä edistäviä: ateriarytmi on monella epäsäännöllinen ja kouluruoka jää usein väliin tai on liian yksipuolinen. Kasviksia, hedelmiä ja marjoja syödään liian vähän, punaista lihaa ja sokeripitoisia välipaloja ja juomia liian paljon.
Ylipainoisten lasten ja nuorten osuus on kasvanut viime vuosikymmeninä (Terveyskirjasto (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)) ja syömishäiriöoireilu on lisääntynyt erityisesti koronapandemian jälkeen (Duodecim-lehti (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)). Aikuisten tavoin myös lapsiin ja nuoriin kohdistuu painoon liittyvää syrjintää ja ennakkoluuloja eli painostigmaa, joka heikentää heidän hyvinvointiaan.
Keskeiset toimijat ruokakasvatuksessa ja ravitsemusterveyden edistämisessä
Kaikkia lapsia ja nuoria hyödyttää ruokakasvatus ja ravitsemusohjaus, joka tähtää tasapainoiseen ruokasuhteeseen ja monipuoliseen syömiseen. Kunnissa ja hyvinvointialueilla tarvitaan eri ammattilaisten yhteistyötä ja yhteistyötä tukevia rakenteita lasten ja nuorten ravitsemuksen parantamiseksi ja terveen kasvun tukemiseksi.
Keskeisiä toimijoita ruokakasvatukseessa ja ravitsemusterveyden edistämisessä
- varhaiskasvatus
- perusopetus ja toinen aste
- ruokapalvelut
- yhteisöllinen opiskeluhuolto
- neuvola- ja kouluterveydenhuolto
- liikuntapalvelut
- nuorisopalvelut
- kaupunkiympäristö ja tilapalvelut
- kunnissa toimivat järjestöt, vapaa sivistystyö ja muut lapsia ja nuoria kohtaavat tahot.
Kunnan ja hyvinvointialueen hyvinvointijohtaja tai hyte-koordinaattori johtaa usein ruokakasvatuksen ja lasten ja nuorten ravitsemusterveyden edistämisen paikallista koordinointia ja yhteistyötä. Tarkastele keskeisiä toimijoita yhdyspintakuvan avulla.
Kansanterveyden neuvottelukunnan elintapaohjauksen tarkistuslista (avaa pdf) (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) on työkalu elintapaohjauksen yhdyspintapalvelujen suunnitteluun esimerkiksi hyte-koordinaattoreille ja elintapaohjauksen suunnittelijoille.
Kansalliset ravitsemussuositukset ohjaavat työtä
Viimeisimmät kansalliset ravitsemussuositukset julkaistiin loppuvuonna 2024. Valtion ravitsemusneuvottelukunta on laatinut eri kohderyhmille ruoka- ja ravitsemussuositukset, joita kunnan ja hyvinvointialueen toiminnassa kannattaa noudattaa. Omat suositukset on laadittu mm. lapsiperheille, varhaiskasvatukseen, perusopetukseen ja toiselle asteelle. Kohderyhmäkohtaiset suositukset päivitetään uusien kansallisten ravitsemussuositusten pohjalta. Lue lisää ravitsemussuosituksista (ruokavirasto.fi) (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.).
Vaikuttavat toimintamallit lasten ja nuorten ruokakasvatuksen tueksi
Ruokakasvatustyön tueksi on olemassa vaikuttavia toimintamalleja, jotka on kunnissa helppo ottaa käyttöön. Tutustu tarkemmin:
- Maistuva koulu (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) -malli perusopetukseen
- Neuvokas perhe (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)-ruokakasvatus varhaiskasvatukseen
- Neuvokas perhe (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) hyvinvointioppiminen ja elintapaohjaus kaikille kunnassa ja hyvinvointialueella lapsiperheiden parissa työskenteleville ammattilaisille
- Esimerkkejä hyvistä toimintamalleista löydät myös Valtion ravitsemusneuvottelukunnan sivuilta (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Ratkaisuja lasten ja nuorten parempaan ravitsemukseen
Lue käytännön esimerkkejä ja kokemuksia alle linkitetyiltä sivuiltamme:
- Kouluruokailun osallistumisaste nousuun
- Huomio aamu- ja välipalaan
- Lasten ja nuorten osallisuus ruokailun kehittämisessä
- Vahvista henkilöstön osaamista ja yhteistyötä
- Perheet mukaan ruokakasvatukseen
- Lasten syömispulmia ehkäistään yhteistyöllä
- Kunta- ja aluetasoiset työryhmät lisäävät ruokakasvatuksen yhteistyötä ja ymmärrystä
- Tieto käyttöön päätösten tueksi
- Ravitsemus ja ruokakasvatus eri asiakirjoissa
- Valtuutetut ja muut päättäjät edistävät lasten ravitsemusta
Sivu päivitetty 20.10.2025