Miksi lasten ja nuorten osallisuus on tärkeää?

YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen mukaan lapsen näkemykset on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti lasta koskevissa asioissa. Lapsivaikutusten arviointi on osa lakisääteistä päätösten vaikutusten ennakkoarviointia.

Osallisuuden kokemukselle tärkeää on, että lapsi kokee olevansa osa yhteisöä ja että hänen on turvallista osallistua. Lasten ja nuorten näkemysten selvittämisen lisäksi heille pitää myös kertoa, miten heidän näkemyksensä huomioidaan toiminnassa, vai voidaanko niitä huomioida. Tässä artikkelissa käsitellään lasten ja nuorten osallisuutta kouluruokailun näkökulmasta.

Lasten ja nuorten osallisuus ruokailun suunnittelussa

Lasten etu ja mielipide eivät aina ole sama asia. Kasvatus- ja ruokapalveluhenkilöstön tulee yhdessä suunnitella, mistä asioista ja miten lasten näkemyksiä kuullaan. Esimerkiksi ruokalistasuunnittelu on ammattilaisen tehtävä ja sen tulisi pääasiassa perustua kouluruokailusuosituksiin. Suositusten puitteissa on hyvä kysyä lasten ja nuorten näkemyksiä.

• Lapset ja nuoret voivat äänestää annetuista ravitsemussuositusten mukaisista vaihtoehdoista maukkaimman ruokalistalle, katso Maistuvan koulun ideakortti (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) aiheesta.

Ruokalistan lisäksi on hyvä antaa lasten ja nuorten vaikuttaa ruokailutilanteen toimintatapoihin tai ruokasalin sisustukseen.

• Ruokailutilannetta yläkoulussa voi kehittää valmiin materiaalin avulla. Kouluravintolakisassa Alavuden koululla kehitettiin kaveripöytä, jotta kenenkään ei tarvitsisi syödä yksin. Lue lisää Kouluravintolakisasta (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.).

Ikätasoiset osallisuuden menetelmät

Kun pohditaan, miten lasten ja nuorten näkemyksiä kuullaan, on tärkeää valita ikätasoisesti sopivat menetelmät. Esimerkiksi kysely on aikuisille tuttu menetelmä ja helppo toteuttaa, mutta ei lähtökohtaisesti lapsilähtöinen. Jos mahdollista, kannattaa kyselyn ohella hyödyntää muitakin menetelmiä, kuten tarinallistamista, rastirataa, piirtämistä tai valokuvaamista ym. Menetelmien valinnassa voi pohtia, keitä lapsia ja nuoria on erityisen tärkeää kuulla. Lapsilta ja nuorilta itseltäänkin voidaan kysyä, kenen mielipide olisi erityisen tärkeää kuulla, jotta esim. kouluruokailusta tulisi kaikille houkuttelevampaa.

• Päiväkodissa ja alkuopetuksessa lasten näkemyksiä ruokailusta voidaan kerätä lapset ruokailua kehittämässä -toimintamallin avulla. Toimintamalli varhaiskasvatukseen, avaa pdf-tiedosto. Toimintamalli alakouluun Maistuvan koulun sivuilla (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.).
• Lahdessa järjestettiin Skididialogi kouluruokailusta. ”Skididialogi mahdollisti vuoropuhelun oppilaiden ja kouluruokailun parissa toimivien aikuisten välillä. Lasten kokemukset toimitettiin Päijät-Hämeen ateriapalveluille, kouluille sekä muille kouluruokailua kehittäville tahoille.” Lue lisää Lahden kaupungin sivuilta (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.). Erätauko-menetelmään pohjautuvaan Skididialogiin voit tutustua Lahden kaupungin sivuilla (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.).
• Kouluruokailun kehittäminen yhdessä oppilaiden kanssa voi olla myös osa monialaista oppimiskokonaisuutta (MOK). Maistuvan koulun sivuilla lisätietoa. (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)

Edustukselliset ryhmät

Erilaiset edustukselliset ryhmät voivat käsitellä kouluruokailua: oppilaskunnan hallitus, kouluruokailun kehittämisryhmä tai lapsiparlamentti kunnan tasolla.

• Asikkalassa Vääksyn yhteiskoulussa kouluruoka-agentit kokoontuvat yhdessä kotitalousopettajan ja ateriapalveluesihenkilön kanssa säännöllisesti. Lisätietoa koulukohtaisista toimikunnista voit lukea Maistuvan koulun sivuilta (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.).
• Turussa kouluruokailua kehitettiin työpajassa, jossa oli mukana edustus kaikista Turun yläkouluista. Oppilaat olivat omissa kouluissaan kyselleet vastauksia ennakkoon annettuihin kysymyksiin. Työpajassa pohdittiin ja suunniteltiin kaupunkitasoisia kehittämistoimenpiteitä kouluruuan tarjontaan ja ruokailun järjestelyihin liittyen. Lisäksi oppilaat veivät omaan kouluunsa kehittämisideoita, esimerkiksi kouluruokailun viihtyisyyteen tai välipalojen tarjoamiseen liittyen. Työpajaan osallistuneiden kanssa tavattiin uudestaan myöhemmin. Tapaamisessa käytiin läpi, miten kehittämisideat olivat ruokapalveluissa ja kouluissa edenneet. Samana keväänä ideoita kerättiin alakouluikäisiltä lapsiparlamentin kokouksessa.

Tärkeää on myös, että lapset ja nuoret saavat antaa jatkuvasti palautetta esim. palautelaatikkoon tai suoraan henkilökunnalle. Lapset ja nuoret on hyvä ottaa mukaan ruokailun toteuttamiseen, esimerkiksi järjestäjävuoroilla tai TET-jaksolla koulun keittiössä.

• Lue Maistuvan koulun sivuilta (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) lisää siitä, miten oppilaat voivat auttaa koulun keittiössä.

Itsearviointi

• Osallisuuden menetelmät on kirjattu esimerkiksi paikalliseen varhaiskasvatussuunnitelmaan, perusopetussuunnitelmaan tai ruokapalveluiden palvelusopimukseen.
• Kunnan kouluissa ja päiväkodeissa otetaan säännöllisesti lasten ja nuorten näkökulmat huomioon ruokailun kehittämisessä.

Sivu päivitetty 8.10.2025