Yhä useampi oppilas jättää kouluruuan syömättä: lähes puolet yläkoululaisista jättää lounaan syömättä vähintään kerran viikossa (Kouluterveyskysely (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.), THL). Päivittäinen monipuolinen koululounas tukee oppilaan keskittymistä koulutyöhön. Kouluruokailuun osallistumista voidaan lisätä varmistamalla, että tarjottavan ruuan laatu on hyvä, ruokailussa on riittävästi aikaa ja aikuisia, selkeät toimintatavat sekä miellyttävä ruokaympäristö.

Riittävä ruokailuaika kouluruokailussa tukee oppimista ja jaksamista

Kuntatasolla voidaan tehdä linjaus, että kouluruokailuun varataan kouluruokailusuosituksen mukainen riittävä ruokailuaika eli vähintään 30 minuuttia.
Monissa kouluissa ruokailuaikaa on vain 15–20 minuuttia oppilasta kohden. Riittävä ruokailuaika varmistaa, että oppilas ehtii syödä tarpeeksi. Tällöin iltapäivän tunneilla on helpompi keskittyä ja säädellä omaa käyttäytymistään. Liian lyhyt ruokailuaika lisää ruokahävikkiä. Myöskään opetussuunnitelman pedagogiset tavoitteet ruokailulle eivät toteudu liian lyhyessä ruokailussa. Uusia rakennuksia suunniteltaessa on varmistettava, että ruokasalit ovat riittävän suuret oppilasmäärälle.

Keinoja ruokailuajan pidentämiseen

• Ruokailuaikojen porrastaminen 10 minuutin tai jopa 5 minuutin välein, jotta vähennetään jonottamiseen kuluvaa aikaa.
• Lounastarjoilun keston pidentäminen alku- tai loppupäästä. Varhain koulun aloittaneet voivat lounastaa esimerkiksi klo 10.45. Lounasta voidaan tarjota vielä klo 12 alkaen niille ryhmille, joiden koulupäivä on alkanut myöhemmin.
  • Kouluruokailusuosituksessa todetaan: ”Ateriat sovitetaan siten, että ne jaksottavat lapsen koulupäivän kokonaisuutta ja soveltuvat suomalaiseen arkirytmiin.” Avaa kouluruokailusuositus (THL). (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
• Ulkovälitunnin sijoittaminen ennen ruokailua, jolloin varsinkaan pienemmillä oppilailla ei ole ruokailusta kiire pihalle.
• Muiden tilojen hyödyntäminen ruokailussa. Esimerkiksi jotkut ryhmät voivat syödä luokissa, lue lisää Maistuvan koulun sivuilta (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.).
• Koko ruokailutilannetta on hyvä kehittää yhdessä oppilaiden kanssa. Saataisiinko ruokailuaikaa lisättyä esimerkiksi jonotusta sujuvoittamalla? Lue lisää Maistuvan koulun sivuilta (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.).

Lisätään aikuisten määrää ruokailussa tarjoamalla ateriaetu

Kunnissa saatetaan säästää kouluruokailun kuluista vähentämällä ateriaetuun oikeutettujen määrää. Perusopetuslakiin (1998/628, 31 § 2 momentti) on kirjattu, että kouluruokailun on oltava ohjattua. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014) velvoitetaan, että opettajat huolehtivat ruokailun yhteydessä annettavasta ohjauksesta ja kasvatuksesta yhdessä koulun muiden aikuisten kanssa. Kouluruokailun pedagogisia tavoitteita ei saavuteta, jos aikuisia ei ole ruokailussa riittävästi läsnä. Opettajien osallistuminen ruokailuun on monien oppilaiden toive. Koulun henkilöstön osallistumista ruokailuun sekä ohjauksen ja kasvatuksen onnistumista voidaan tukea tarjoamalla ateriaetu kaikille lasten ja nuorten kanssa ruokaileville.

Paljonko ateriaetu maksaa opettajalle? Tästä Ruokakasvatusyhdistys Ruukun blogista (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) löydät vastauksen kysymykseen.

Kouluruokailun käytännöistä on tärkeää sopia:

• Saattaako opettaja ryhmänsä syömään yläkoulussakin?
• Pitääkö kaikkien mennä ruokasaliin?
• Saako koulualueelta poistua hakemaan omia eväitä?

Kouluruokailun hyvät käytännöt

• Vantaan kaupunki linjasi syksyllä 2025, että kaikki 7.- ja 8.-luokkien opettajat saavat ateriaedun sekä saattavat luokkansa syömään.
• Salon Pajulan alakoulussa rehtori antoi ateriaedun kaikille luokan- ja kielten opettajille, mikä lisäsi oppilaiden kanssa ruokailevien aikuisten määrää.
• Kouluruokailulle sovitut oppimistavoitteet selkeyttävät opettajan roolia ruokailutilanteessa. Lue lisää Maistuvan koulun sivuilta (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.).
• Lisätietoa esimerkkiruokailusta ja sen kustannuksista ruokailijalle: maistuvakoulu.fi (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)

Kouluruokailun tavoitteet ja toimintatavat opetussuunnitelmiin

Opettajien ja koulun muun henkilöstön osallistuminen ruokailuun rauhoittaa tilannetta ja lisää ruokailun sosiaalista turvallisuutta. Selkeät ruokakasvatuksen tavoitteet ja toimintatavat tukevat koulun henkilöstöä kasvatustyössä. Tavoitteet ja toimintatavat on tärkeää kirjata opetussuunnitelmaan, jotta niiden jatkuvuus on turvattu, vaikka henkilöstö vaihtuisi. Katso esimerkkejä kirjauksista tältä sivultamme.

Itsearviointi: miten kouluruokailun laatu ja osallistuminen toteutuvat?

• Kouluruokailun yhteistyöstä ja oppilaiden osallisuuden mahdollistamisesta on tehty kirjaukset opetussuunnitelmaan ja/tai lukuvuosisuunnitelmiin
• Ruokailuaikaa on riittävästi, vähintään 30 minuuttia ryhmää kohden
• Mahdollisimman monelle opettajalle on myönnetty valvonta-ateriaetu

Sivusto päivitetty 8.10.2025