Valikoiva syöminen (nirsoilu) on yleistä alle kouluikäisillä lapsilla ja se haastaa ruokailuja niin kotona kuin varhaiskasvatuksessa. Osalla lapsista valikoiva syöminen säilyy kouluikään saakka. Kouluiässä yhä nuoremmilla esiintyy myös laihuuden tavoitteluun tai tunteiden säätelyn haasteisiin liittyvää syömishäiriöoireilua, joka voi ilmetä esimerkiksi syömättömyytenä tai salaa syömisenä.

Lasten syömispulmien ratkaisussa keskeistä on lapsen ruoka- ja kehosuhteen tukeminen – turvallisen ja myönteisen suhtautumisen rakentaminen omaan kehoon ja ruokailuun. Yksikään ammattilainen ei pysty vastaamaan tähän haasteeseen yksin, vaan tarvitaan moniammatillista yhteistyötä, jossa lapsen ympärillä olevat aikuiset toimivat yhteisessä linjassa. Sujuvat yhdyspinnat, yhteinen ymmärrys ja lapsen kokemusten kunnioittaminen luovat perustan kehosuhdetta vahvistavalle tuelle.

Lasten syömispulmien ehkäiseminen on myös syömishäiriöiden ennaltaehkäisyä. Joustava ja salliva suhde syömiseen lisää hyvinvointia ja vähentää riskiä syömishäiriöille. Ruokakasvatuksessa ja ravitsemusohjauksessa on hyvä tukea lasten ja nuorten myönteistä ja joustavaa suhdetta syömiseen ja omaan kehoonsa sekä vähentää laihdutuskulttuurista kumpuavaa mustavalkoista ajattelua ruokaan liittyen.

Lisätietoa tasapainoisesta ruoka- ja kehosuhteesta Neuvokkaan perheen sivuilla (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) ja Maistuvan koulun sivuilla (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.).

Aistilähtöinen ruokakasvatus vähentää valikoivaa syömistä

Kaikkia lapsia hyödyttää aistilähtöinen ruokakasvatus ryhmän toiminnassa ja luokissa. Makukoulu eli sapere-menetelmä on tutkitusti tehokas tapa vähentää valikoivaa syömistä niin yksittäisillä lapsilla kuin ryhmätasolla. Ruokapalvelut voivat tukea varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen sapere-toimintaa tarjoamalla raaka-aineita ja maistelupaketteja.

• Hollolan varhaiskasvatuksessa toimi ruokakasvatusverkosto, johon valittiin joka yksiköstä 1-2 vastuuhenkilöä. Koko kuntaan tehtiin kaikille yhteiset ruokakasvatuksen toimintatavat, joita jokaisessa yksikössä noudatetaan. Toimintatavat perustuvat saperetoimintaan ja ruokailoon.
• Kurikassa sapere-menetelmälle on pitkät perinteet ja ne on nivottu kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaan. Lue lisää Kurkan sivuilla. (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
• Turussa Kaarea toimitti kaikkiin 3-5-vuotiaiden ryhmiin sadonkorjuupaketin ja vinkit aistilähtöiseen ruokakasvatukseen. Kasvattajille kerrottiin ruokakasvatuksesta ja paketista lyhyessä infossa, joka järjestettiin koko kaupungille yhteisesti verkossa.  
• Tutustu aistilähtöiseen ruokakasvatukseen:
  • Neuvokkaan perheen sivuilla (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
  • Ruokakasvatusyhdistys Ruukun sivuilla (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)

Yhteiset pelisäännöt turvaruokapyyntöihin

Turva- tai luottoruoka on terveydellisin perustein myönnettävä erityisruokavalio. Turvaruualla tarkoitetaan valikoimaa tiettyjä ruoka-aineita, jotka ovat lapselle tuttuja ja maistuvia. Turvaruoka on tarkoitettu ravitsemukselliseksi tueksi takaamaan riittävä energiansaanti, jotta lapsi pystyy toimimaan ja oppimaan varhaiskasvatuksessa tai koulussa. Turvaruuan tarjoaminen voi vähentää ruokailutilanteessa koettua ahdistusta ja helpottaa uusiin ruokiin tutustumista. Turvaruuan rinnalla lapselle tarjotaan aina päiväkodissa ja koulussa tarjolla olevaa ruokaa, painostamatta kuitenkaan maistamiseen. Tavoitteena on, että lapsen ruokavalio pikkuhiljaa laajenee. Turvaruoka on siis eräänlainen apuväline lapselle, jolla on vaikeita syömisen pulmia.

• Espoossa herättiin toistuviin turvaruokapyyntöihin ja asiaa on käsitelty kaupungin ruokakasvatustyöryhmässä. Varhaiskasvatuksen henkilöstöä koulutettiin ruokakasvatukseen ja toiveena oli, että varhaiskasvatusryhmissä tehty ruokakasvatus voisi ennaltaehkäistä valikoivan syömisen lisääntymistä.

Täältä löydät pohjan turvaruokaohjeistukseksi, jota voidaan alueilla tai kunnissa muokata sopivaksi. Sivuilla on myös materiaalia perheille ja ammattilaisille.

Moniammatilliselle yhteistyölle luotava tila

Lasten syömispulmat vaativat moniammatillista yhteistyötä hyvinvointialueella.

• Päijät-Hämeessä toimii lasten syömispulmien moniammatillinen tiimi, joka kokoontuu säännöllisesti. Tapaamisissa on koulutuksellisia osioita sekä yhteistä keskustelua. Tiimiin kuuluu: puheterapeutteja, ravitsemusterapeutteja, pediatri, psykologi ja toimintaterapeutti.
• Kuopiossa on kehitetty vuonna 2020 kartoituslomake sekä hoitopolku alle 3-vuotiaiden lasten syömispulmien kartoittamiseen ja hoitoon ohjaamiseen. Lomake toimii tiedonsiirron välineenä varhaiskasvatuksesta terveydenhuoltoon. Lomake on auttanut huolen puheeksi otossa sekä havahduttanut moniammatilliseen yhteistyöhön. Työkalu on auttanut ammattilaisia ja huoltajia huomaamaan, miten monet eri tekijät vaikuttavat syömiseen.

Itsearviointi

• Kunnassa on mahdollistettu sapere/makukoulutoiminta kouluttamalla henkilöstöä ja tarjoamalla tarvikkeita aistilähtöiseen ruokakasvatukseen.
• Kunnassa/ruokapalveluilla on selkeä ohjeistus turvaruuista.
• Hyvinvointialueella toimii lasten syömispulmien tiimi sekä on laadittu hoitopolku.

Sivu päivitetty 8.10.2025