Hyppää sisältöön

Ravitsemus ja ruokakasvatus eri asiakirjoissa

Etusivu » Ravitsemus ja ruokakasvatus eri asiakirjoissa

Ruoka- ja ravitsemusasioiden kirjaaminen kunnan ja alueen asiakirjoihin tekee työstä tavoitteellista ja lisää ravitsemuksen painoarvoa.

Keskeiset asiakirjat, joissa ravitsemus voidaan huomioida:

Kirjattavien tavoitteiden on oltava riittävän konkreettisia ja mitattavia. Pelkät asiakirjat eivät vielä riitä, vaan niistä on viestittävä toistuvasti henkilöstölle ja pidettävä asiaa yllä henkilöstön tapaamisissa ja koulutuksissa.

Kirjauksia tehtäessä on tärkeää keskustella yhteisestä näkemyksestä opetus- ja kasvatustoimen, ruokapalveluiden sekä lasten ja nuorten ja heidän perheidensä kanssa.

Perehdy tarkemmin ruokakasvatukseen osana asiakirjoja:

Varhaiskasvatussuunnitelma

Valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelman ja esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet linjaavat ruokakasvatuksen toteuttamista varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (2022) kuvataan ruokakasvatuksen tavoitteita myönteisen ruokasuhteen, monipuolisten ruokatottumusten, omatoimisuuden, ruokapöytäkäyttäytymisen, erilaisiin ruokiin tutustumisen sekä ruokasanaston oppimisen näkökulmista.

Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014) kuvataan ruokailutilanteen kasvatuksellisia tavoitteita terveyttä edistävän syömisen, ruokaan liittyvän osaamisen, tapakasvatuksen ja ruokakulttuurisen kasvatuksen osalta. Lisäksi ruokakasvatus näkyy kestävään elämäntapaan kuuluvien ruokatottumusten edistämisessä osana esiopetuksen tehtävää.

Täsmentäkää tavoitteet paikallisiin suunnitelmiin

Mikäli kunnassa laaditaan yhä paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma, kannattaa siihen konkretisoida ruokakasvatuksen yhteiset tavoitteet ja toteutuksen kuvaus. Kirjauksista kannattaa keskustella yhdessä ruokapalvelu- ja kasvatushenkilöstön kanssa.

Tavoitteita voidaan kirjata myös yksiköiden vuosisuunnitelmiin ja muihin asiakirjoihin, kuten varhaiskasvattajan käsikirjaan. Tutkimuksessa on havaittu mm. päiväkotien kirjallisten sääntöjen olevan yhteydessä lasten runsaampaan kasvisten käyttöön ja kuidun saantiin (Lehto R. ym. (2019), linkki tutkimusartikkeliin (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.))

Ruokakasvatuksen tavoitteita ja toteutustapoja on kuvattu monipuolisesti esimerkiksi:

Perusopetuksen opetussuunnitelma

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (2014) linjaavat tavoitteita ruokakasvatukselle osana kouluruokailua ja kotitalousopetusta. Lisäksi ruokakasvatuksen näkökulmat nivoutuvat osaksi laaja-alaisen osaamisen tavoitteita:

  • L2: Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu
  • L3: Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot, vuosiluokalla 7-9: ”erityistä huomiota kiinnitetään monipuolisen ravinnon merkitykseen elämässä”
  • L7: Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen

Koska kotitalous kaikille yhteisenä oppiaineena alkaa vasta yläkoulussa, korostuu kouluruokailun merkitys alakoulun ruokakasvatuksessa. Kouluruokailuun liittyvän ruokakasvatuksen tavoitteiden ja toiminnan järjestämisen periaatteet jätetään kuitenkin kaikkinensa paikallisesti päätettäviksi. Tämä toteutuu opinnäytetöiden perusteella käytännössä vaihtelevasti.

Täsmentäkää tavoitteet paikallisiin suunnitelmiin

Konkreettiset tavoitteet ja toteutustapojen kuvaukset paikallisessa opetussuunnitelmassa ja niiden tueksi tarvittaessa järjestetty koulutus henkilöstölle mahdollistaa ruokakasvatuksen toteutuksen suunnitelmallisesti ja aktiivisesti. Tämä lisää lasten täysipainoisen lounaan nauttimista ja osallisuutta ruokailussa.

Opetussuunnitelmaan voidaan kirjata:

  • Miten, millä kokoonpanolla ja kuinka usein arvioidaan ruokailun ja ruokakasvatuksen tilannetta kouluissa? Esimerkiksi. Nykytila.fi-työkalu tarjoaa tähän maksuttoman vaihtoehdon.
  • Kuinka varmistetaan koulukohtaisesti yhteistyö ammattilaisten välillä? Säännölliset yhteistyöpalaverit opetus- ja ruokapalveluhenkilöstön kesken varmistavat tiedon kulun ja helpottavat yhteistä ruokailujen suunnittelua. Yhteistyöstä kirjataan myös ruokapalveluiden palvelusopimukseen.
  • Miten yhteisöllistä opiskeluhuoltoryhmää hyödynnetään kouluruokailutilanteen ja turvallisuuden kehittämisessä?
    • Turussa on kirjattu kaupunkitasoiseen yhteisöllisen opiskeluhuollon vuosikelloon: ”Keskustellaan koulun ruokakasvatuksen periaatteista ja kouluruokailun toimintakulttuurista (ruokailusäännöt, toimintatavat, turvallisuus) oppilaskunnan ja ruokapalveluiden edustajien kanssa. Sovitaan toimenpiteistä, joilla oppilaita, huoltajia, opetus- ja ohjaushenkilöstöä sekä muita toimijoita osallistetaan koulun ruokakasvatuksen kehittämiseen lukuvuoden aikana.”
  • Miten ruokakasvatuksesta ja kouluruokailusta viestitään kodeille?
    • Salon opetussuunnitelma 2025 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.): ”Siirtymävaiheen vanhempainilloissa yhtenä teemana on ruokakasvatus ja sen kulttuurinen merkitys ja ravitsemus oppilaan hyvinvoinnin perustana. Aihetta käsitellään osana oppilaan hyvinvointia ja oppimisen edellytyksiä. Ruokakasvatukseen ja kouluruokailuun liittyvää viestintää toteutetaan kaupunkitasolla yhdessä ravitsemispalvelujen kanssa vähintään kahdesti vuodessa kaikille huoltajille.”
  • Miten oppimis/arviointikeskusteluissa käsitellään ruokailua?
  • Miten oppilaat otetaan osallisiksi kouluruokailun kehittämisessä? Lue lisää osallisuuden toteuttamisesta.
  • Lappeenrannassa on lisätty koulujen lukuvuosisuunnitelmalomakkeeseen osio kouluruokailun suunnittelusta. Avaa ja hyödynnä lomake (pdf).

Paikallisista suunnitelmista vastaavat henkilöt opetuksen ja kasvatuksen toimialalla. Rehtoreiden sekä opetus- ja kasvatushenkilöstön lisäksi on tärkeää kuulla lasten, nuorten ja huoltajien näkemyksiä sekä tehdä yhteistyötä ruokapalveluiden kanssa. Tutustu myös OPH:n sivustoon Ruokakasvatusteema paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.).

Ruokapalveluiden palvelusopimus

Ruokapalvelut osallistuvat ruokakasvatukseen päivittäin mm. asiakaskohtaamisten, ruuan esillepanon, tarjolle valittujen vaihtoehtojen ja moniammatillisen yhteistyön kautta. Ruokapalveluiden tekemät ratkaisut vaikuttavat siihen, mitä lapset ja nuoret oppivat ruuasta, syömisestä, ruokakulttuureista sekä millaisia ruokakokemuksia ja -muistoja heille kertyy.

Palvelusopimukset ja -kuvaukset ruokakasvatuksen tukena

Kunnan tasolla ruokakasvatuksen toteutumista ja yhteistyötä voidaan helpottaa ja tehdä näkyväksi kirjauksilla palvelusopimukseen tai -kuvaukseen. Sopimuksen teossa on oleellista tehdä siitä ehyt kokonaisuus, jossa erityisesti vastuut määritellään selkeästi.

Viestintää ja yhteistyötä ruokakasvatuksessa vaikeuttaa se, että koulun ja päiväkodin keittiössä työskentelevät ovat usein eri työnantajan palveluksessa kuin kasvatus- ja opetushenkilöstö. Ruokapalvelut voivat olla entistä suurempia yhtiöitä, minkä vuoksi palvelusopimukset ja -kuvaukset ovat entistä tärkeämpiä arjen toimintaa ohjaavia dokumentteja. Palvelusopimukseen kirjattu ruokakasvatus mahdollistaa yhtäläiset raamit ruokakasvatukselle kaikissa kunnan yksiköissä, tekee ruokakasvatustyön näkyväksi sekä helpottaa toiminnan seurantaa, kehittämistä ja viestintää, myös määrärahoista vastaavien päättäjien suuntaan.

Yhteiset tavoitteet ja käytännöt kirjauksiin

Kirjatkaa palvelusopimukseen ruokakasvatuksen yhteiset tavoitteet sekä hyvin käytännönläheisiä keinoja niiden saavuttamiseksi. Nykytila.fi-työkalun kyselyt ja saadut tulokset tarjoavat tämän tueksi hyviä ehdotuksia.

Kirjatkaa palvelusopimukseen mahdolliset sopimukseen kuuluvat ruokakasvatuspalvelut, kuten:

Kootkaa vuosikelloon tai vastaavaan työkaluun säännöllisesti toistuvat ruokakasvatustoimet, esimerkiksi:

Ruokakasvatuksen resurssit ja arviointi

Osoittakaa sopimuksessa ruokapalveluiden työntekijöille aikaa ja resursseja näiden asioiden toteuttamiseen. Kirjatkaa, miten kuntatasolla tavoitteita seurataan ja arvioidaan, esimerkiksi nykytila.fi-työkalulla ja kunnan ruokakasvatustyöryhmässä.

Tampereella ruokapalvelun, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhteistyö ruokakasvatuksen toteuttamisessa on kirjattu selkeästi palvelusopimukseen. Käytössä ovat mm. ruokakasvatuksen vuosikello, maistelupaketit, ruokaraadit, kouluruokadiplomi ja TET-harjoittelu ruokapalvelussa.

Kunnan hyvinvointisuunnitelma ja -kertomus

Lain mukaan kuntien tulee laatia hyvinvointikertomus ja -suunnitelma kerran valtuustokaudessa (linkki ajantasaiseen lainsäädäntöön, Finlex (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)). Sen avulla suunnitellaan, asetetaan toimenpiteitä ja seurataan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä.

Hyvinvointisuunnitelma on keskeinen kunnan strategisen johtamisen asiakirja, johon on tärkeä kirjata myös lasten ravitsemukseen ja ruokakasvatukseen liittyviä asioita. Näin varmistetaan riittävä resursointi ruokakasvatustyön johtamiseen kunnanvaltuustotasolta lähtien.

Hyvinvointikertomus tehdään yhteistyössä

Hyvinvointikertomuksen laatimisesta vastaavat hyvinvointityöryhmä ja -koordinaattori. Työhön on tärkeää ottaa mukaan lasten ravitsemuksen ja ruokakasvatuksen asiantuntija, kuten ravitsemusterapeutti, ruokapalvelun edustaja, kotitalousopettaja tai muu ruokakasvatukseen perehtynyt ammattilainen sekä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen edustajat.

Esimerkkejä kuntien hyvinvointisuunnitelmista ja -kertomuksista, joissa on hyviä ruokakasvatuksen kirjauksia:

Alueen hyvinvointisuunnitelma ja -kertomus

Lain mukaan hyvinvointialueen on laadittava laaja hyvinvointikertomus ja -suunnitelma kerran valtuustokaudessa. Lisäksi valtuustolle tulee raportoida vuosittain alueen asukkaiden hyvinvoinnista ja terveydestä sekä toteutetuista toimenpiteistä. Samoin kuin kunnissa, hyvinvointikertomus on kaksiosainen. Kertomusosa kuvaa väestön hyvinvoinnin ja terveyden nykytilannetta ja olemassa olevia HYTE-työn rakenteita. Suunnitelmaosa kuvaa tavoitteita ja toimenpiteitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi sekä yhteistyötä kuntien ja muiden toimijoiden kanssa.

Hyvinvointisuunnitelma ja -kertomus voi selkeyttää yhteistyötä

Alueellisessa hyvinvointikertomuksessa liikutaan useiden toimijoiden pelikentillä. Kertomuksessa käsitellään hyte-työtä sote-palveluissa, joista esimerkiksi neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa ollaan ravitsemusohjauksen ja ruokakasvatuksen yhdyspinnoilla. Alueelliseen hyvinvointikertomukseen voidaan koota yhteen myös alueen kuntien tilannetta ja toimenpiteitä, joita toteutetaan kunnissa tai tiiviissä yhteistyössä hva:n sekä kolmannen sektorin kanssa. Hyvinvointialueen ja kunnan välillä voidaan yhteistyössä sopia tietyistä keskeisistä mittareista, joita seurataan sekä kunnissa kerättävän tiedon että hva-tasolla kerätyn tiedon avulla. Keskeinen ruokailun ja ruokakasvatuksen mittari on nykytila.fi -itsearviointityökalu. Ruokailun ja ruokakasvatuksen nykytilan arviointien tuloksia voi tarkastella kunta- ja hyvinvointialuetasolla tulokset-sivulla.

Hyvinvointisuunnitelman lisäksi alueilla voi olla erilaisia täydentäviä suunnitelmia, joista osa on pakollisia ja osa vapaaehtoisia. Ruokakasvatuksen kannalta keskeisiä ovat esimerkiksi lasten hyvinvointisuunnitelma ja ravitsemussuunnitelma. Erillisessä täydentävässä suunnitelmassa voidaan pureutua kohderyhmään tai teemaan syvemmin.

Esimerkkejä alueellisista ravitsemussuunnitelmista:

Kansanterveyden neuvottelukunnan elintapaohjauksen tarkistuslista (avaa pdf) (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) on työkalu elintapaohjauksen yhdyspintapalvelujen suunnitteluun esimerkiksi hyte-koordinaattoreille ja elintapaohjauksen suunnittelijoille. Tarkistuslistassa on myös vinkkejä hyvinvointikertomustyön hyödyntämiseen elintapaohjauksen yhdyspintatyön jäsentämisessä.

Itsearviointi

  • Ruokakasvatukseen, koulu- ja päiväkotiruokailuun ja lasten ravitsemuksen edistämiseen liittyviä asioita on kirjattu kattavasti kunnan eri asiakirjoihin.
  • Ravitsemusasiat ovat näkyvillä hyvinvointialueen hyvinvointisuunnitelmassa tai muussa asiakirjassa.

Sivu päivitetty 10.10.2025